Unelmoitko talvenkestävästä laventelista?

Unelmoitko talvenkestävästä laventelista? Laventeli saattaa sittenkin kestää Suomen talvea Onko talvenkestävää laventelia mahdollista kasvattaa avomaalla? Tätä jännitän seuraavien kuukausien aikana. Pihaperhosen taimistolla on nimittäin käynnissä pienimuotoinen koeviljely laventelin (Lavandula angustifolia) talvenkestävyydestä. Istutin syksyllä kaikki laventelin taimet ilman ruukkua maahan, jonka läpäisevyyttä parantelin hiekalla. Lisäksi lapioin taimien päälle hiekka ja puiden lehtiä. Lämpimän syksyn aikana pelkäsin…

Unelmoitko talvenkestävästä laventelista?

Osittain lumen peittämä maa. Lumesta pilkottaa muutama vihreä taimi.
Lumi on sulanut laventelin taimien ympäriltä. Laventelit on otettu syksyllä pois ruukuista ja istutettu suoraan maahan. Lisäksi taimien päälle lapioitiin hiekkaa ja puidenlehtiä.

Laventeli saattaa sittenkin kestää Suomen talvea

Onko talvenkestävää laventelia mahdollista kasvattaa avomaalla? Tätä jännitän seuraavien kuukausien aikana. Pihaperhosen taimistolla on nimittäin käynnissä pienimuotoinen koeviljely laventelin (Lavandula angustifolia) talvenkestävyydestä.
Istutin syksyllä kaikki laventelin taimet ilman ruukkua maahan, jonka läpäisevyyttä parantelin hiekalla. Lisäksi lapioin taimien päälle hiekka ja puiden lehtiä. Lämpimän syksyn aikana pelkäsin taimien homehtuvan lehtien alla.
Joulukuussa satoi niin valtavasti lunta, että huokaisin helpotuksesta. Uskoin, että lumi pysyy maassa pitkälle kevääseen.
Olin väärässä. Lumi on sulanut ja laventelin taimet ovat tulleet näkyviin.

Talvenkestävä – vai sittenkin keväänkestävä?

Kaikki puutarhaharrastajat muistanevat talven 21–22 talvitappiot. Se tappoi monia talvenkestäviä kasvejakin. Pihaperhosen taimistollakin kuoli valtavasti taimia. Ilmaisu ”talvi tappoi” on itse asiassa harhaanjohtava, sillä talven kylmyys ei ollut tuhoisa, vaan kevät ja edestakaisin sahaavat lämpötilat. Leudon sään aikana lumi suli niin, että vesi peitti taimiruukut. Tuli pakkanen ja vesi jäätyi. Taimet jäivät jääkannen alle.
Talvenkestävyydellä tarkoitetaan yleensä kasvien kykyä selvitä talven kylmyydestä. Se onkin kylmiin oloihin sopeutuneilla kasveilla hämmästyttävä. Kotimaiset havupuiden neulaset selviävät jopa –70 asteen pakkasesta.
Laventeli on kotoisin Välimeren alueelta, joten se ei ole sopeutunut koviin pakkasiin. Ruotsalainen puutarhakirjailija Agneta Ullenius väittää kirjassaan Yrttimaa, ruukku- ja puutarhaviljelijän opas (Minerva, 2011), että laventeli kestää 15–20 asteen pakkasia ja että sen kuolemaksi talvella koituu useimmiten kosteus, ei kylmyys. Laventeli kärsii seisovasta vedestä.

Talvenkestävää laventelia testataan Pyhäjärvellä

Talvenkestävä laventeli on tähtäisemessä onneksi monella muullakin. Puutarha & Kauppa -lehti kertoi marraskuussa, että Pyhäjärvi-instituutissa on käynnissä laventelin peltoviljelyn pilotointi. Kahden kasvukauden mittaisessa pilotoinnissa testataan erityisesti laventelin talvenkestävyyttä.
Tulokset ovat lupaavia, sillä onnistuneiden talvehtimisen osuus oli korkeimmillaan jopa 70 prosenttia. Pilotointi jatkuu vielä tämän vuoden. Toivon hartaasti, että löytyisi laventelilajike, joka kestäisi Suomen oloja.
Sitä odotellessa hoivaan omia taimiani parhaan ymmärrykseni mukaan. Juuri nyt se tarkoittaa sitä, että peittelen laventelit männynhavuilla. Toivon havujen hidastavan lumen sulamista ja myöhemmin keväällä suojaavan tuulilta.
Tiesitkö, että männynhavut ovat parempia talvisuojauksessa kuin kuusenhavut? Kuusenhavut pakkautuvat nimittäin liian tiiviiksi kerrokseksi, männynhavut muodostavat ilmavan, suojaavan kerroksen.
Onko sinulla kokemuksia laventelin talvehtimisesta avomaalla? Kuulisin niistä mielelläni. Kommentoi!

Männynoksia maassa, joka on osittain lumen peittämä.
Männynoksat ovat kuusenoksia paremmat talvisuojauksessa. Männynhavun muodostavat taimien päälle ilmavan kerroksen. Kuusenhavut pakkautuvat liian tiiviiksi kerrokseksi.

Samankaltaiset artikkelit

  • Pöllin idean: maksaruohoja kannon päälle

    Onko pihassasi häiritsevä kanto? Haluatko eroon siitä? Sahaa kantoon koloja ja istuta niihin maksaruohoja. Maksaruohot pitävät kannon kosteana, jolloin se maatuu nopeasti.   Tämän idean pöllin Heikki Karjalaiselta. Hän on eläkkeellä oleva opettaja, joka on koko ikänsä harrastanut puita. Kotipihassa Lohjan Karstulla hänellä on pieni arboretum eli puupuisto.  Arboretumissa eri puulajeja on 45. On pihtoja, jalavia, pyökkejä, hevoskastanjoita,  tammia, douglaskuusia, useita…

  • Neljä tapaa perustaa niitty

    Perusta niitty, voit siten luoda elinympäristön uhanalaisille eliöille, kuten loistokultasiivelle, ketoneilikalle tai niittykirviselle, lajeille, jotka ovat muuttuneet uhanalaisiksi niittyjen katoamisen myötä. Tällaisia lajeja on Suomessa noin 650. Niittyjä on ollut Suomessa eniten varhaisen maatalouden aikaan eli 1700-1900-luvun alkupuoli. Tehomaatalouden myötä niitä määrä romahti. Tiesitkö muuten, että niitty on tarkoittanut aikanaa heinämaata? Jäljellä olevia kutsutaan nykyisin…

  • Yö on perhosten, vaikka sataisi

    Monenlaisia mittareita, yökkösiä ja kiitäjiä, hyvällä tuurilla jopa kiertokiitäjä, joka on niin iso perhonen, että sitä voi erehtyä luulemaan linnuksi. Kaikkia näitä perhoslajeja ja kymmeniä muita  on mahdollisuus nähdä Perhosten yössä Pihaperhosen taimistolla perjantain ja lauantain välisenä yönä. Tapahtuma järjestetään, jos ei sada paljoa. Säävaraus on tehty ihmisten, ei perhosten vuoksi. Yöperhoset nimittäin lentävät sateellakin,…

  • Huh hellettä – käytä se hyödyksi puutarhassa

    50 asteen lämpötila on kasveille liikaa Huh hellettä, sanoi puutarhuri, mutta päätti ruikuttamisen sijaan käyttää hellettä hyödyksi. Niinpä hän tyhjensi ja siivosi kasvihuoneen ja laittoi ovelle lapun. ”Älä avaa! Desifiointi käynnissä”. Puutarhuri olen minä. Inhoan hellettä; paras lämpötila kesällä on mielestäni +20 astetta, mutta koska en mahda säälle mitään, muutin suhtautumistani. Otan kuumuudesta hyödyn irti….

  • Sulkapiiska lumoaa, oudolla nimellä looginen selitys

    Tunnetko kukan nimeltä sulkapiiska (Perovskia atriplicifolia)  ? Minä en ollut kuullutkaan ennen kuin Anne Raine kertoi siitä. Monelle muullekin kasvi on vieras; tällaisen johtopäätöksen tein Googlen hakutulosten määrän perusteella. ”Sulkapiiska”- haku tuotti nimittäin vain 391 tulosta. Sulkapiiska on laventelia ja salviaa muistuttava puolipensas, joka kukkii elo-syyskuussa häikäisevän sinisin kukin. Näin sulkapiiskaa Ketun jäljillä tilan kukkapellossa,…

  • Auringonkukka ei aina katso aurinkoa

    Auringonkukka kääntää ”kasvonsa” aina aurinkoon päin. Näin väitetään, ja näin minäkin uskoin tähän kesään saakka. Mutta niin eivät Pihaperhosen taimistolle kylvämäni ja istuttamani auringonkukat ”käyttäydy”. Osa ehkä joo, mutta suurin osa katsoo naapuriin, jossa asuvat kultainen Iiris ja Raimo. Halusin ymmärtää kukkiani. Selailin muutama kasvitieteellisiä kirjoja, mutta en löytänyt vastausta. Lopulta, tietenkin, googlailin ja kas,…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *