Melkein onnistuin – kimalaisten ja perhosten kuvaamisesta

TekijäErja

Melkein onnistuin – kimalaisten ja perhosten kuvaamisesta

Olen kuvannut Pihaperhosen etusivulla ja Perhoset-sivulla olevat kuvat itse ( kuten kaikki muutkin kuvat). Yhtä käyttökelpoista kuvaa kohden olen ottanut kymmeniä ellei satoja epäonnistuneita kuvia. Useimmat olen poistanut välittömästi, ohessa joitain syystä tai toisesta säästämiäni.

Sopisivat Paskat luontokuvat -luontokuvat Facebook-ryhmään.

Jos haluatte tietää, miltä hyvät perhoskuvat näyttävät, suosittelen Suomen Perhoset -Facebook-ryhmää tai Suomen Perhostutkijain Seuran sivulla olevia linkkejä .

epäonnistunut kuva sitruunaperhosesta, perhonen näkyy vain osittain kuvan yläreunassa

Sitruunaperhonen idänsinililjalla. Kuvattu kotipihalla Sammatissa 2. toukokuuta 2020.

epäonnistunut kuva kangasperhosesta, ei saa selvää, on pieni möykky ruohonkorressa
Ruohonkorressa oleva vihreä möykky on kangasperhonen. Täydellisen epäonnistunut kuva! Sammatti, Paikkarin torppa 7. toukokuuta 2020.
epäonnistunut kuva pajussa olevasta kimalaisesta, kimalainen on epätarkkana taustalla Jos tarkennus olisi kimalaisessa, voisi kuva olla ihan ok. Tämä kimalainen kyllästyi kuvaajan hitauteen. Sammatti 3.5.2020. epätarkka kuva pajulla olevasta nokkosperhosesta Samassa pajukossa oli paljon myös nokkosperhosia. Tässä kuvassa valotuskin on pielessä. Sammatti 35.2020. epäonnistunut kuva perhosesta. perhonen näkyy siivet supussa kuvan oikeassa laidassa. Keskikesällä kukkiva likusterisyreeni on kaikenlaisten pölyttäjien ja perhosten suosiossa. Kuvassa oikealla amiraali siivet supussa. Sammatti kotipiha 23.6.2019. perhonen lasipurkin kannella Perhosten kuvaamista helpottaa jos niitä pitää hetken jääkaapissa. Tästä sinisiivestä en saanut kuvaa sille luonteenomaisessa ympäristössä, mutta lasipurkin kannella kyllä. Sammatti 23.5.2020.

Samankaltaiset artikkelit

  • Valkotupakan kasvatus – näin onnistut

    TekijäErja

    Kokeile valkotupakan kasvatusta! Näillä ohjeilla se onnistuu aloittelijaltakin. Edellytyksenä on kuitenkin, että sinulla on käytössäsi kasvihuone tai viileä ja valoisa veranta. Esikasvatusaika on nimittäin pitkä, noin kymmenen viikkoa. Valkotupakan kasvatus pitää siis aloittaa viimeistään maaliskuun puolivälissä. Taimien esikasvatus on hyvin palkitsevaa. Näet huolenpitosi tuloksen ja lisäksi saat niin paljon taimia, että istutuksissa ei tarvitse nuukailla….

  • Vaihtoehto turpeelle – kukka vai kakka?

    TekijäErja

    Mikä olisi vaihtoehto turpeelle? Olen pohtinut tätä useita kertoja vuosien varrella. Taas kerran jouduin asian eteen, kun sain tulokset taimiston pellosta teettämästäni maa-analyysista ja suositukset toimenpiteistä. Laboratorion suositus taimiston pellon parantamiseksi oli yksiselitteinen.   ”Suosittelemme turvelisäystä maan multavuuden nostamiseksi. Lisättävän turpeen tulee olla tummaa ja maatunutta, ns. maanparannusturvetta.” Ahdistuin. Haluan vaihtoehtoa, sillä turpeenkäyttö puutarhassa ei…

  • Yö on perhosten, vaikka sataisi

    TekijäErja

    Monenlaisia mittareita, yökkösiä ja kiitäjiä, hyvällä tuurilla jopa kiertokiitäjä, joka on niin iso perhonen, että sitä voi erehtyä luulemaan linnuksi. Kaikkia näitä perhoslajeja ja kymmeniä muita  on mahdollisuus nähdä Perhosten yössä Pihaperhosen taimistolla perjantain ja lauantain välisenä yönä. Tapahtuma järjestetään, jos ei sada paljoa. Säävaraus on tehty ihmisten, ei perhosten vuoksi. Yöperhoset nimittäin lentävät sateellakin,…

  • Auringonkukka ei aina katso aurinkoa

    TekijäErja

    Auringonkukka kääntää ”kasvonsa” aina aurinkoon päin. Näin väitetään, ja näin minäkin uskoin tähän kesään saakka. Mutta niin eivät Pihaperhosen taimistolle kylvämäni ja istuttamani auringonkukat ”käyttäydy”. Osa ehkä joo, mutta suurin osa katsoo naapuriin, jossa asuvat kultainen Iiris ja Raimo. Halusin ymmärtää kukkiani. Selailin muutama kasvitieteellisiä kirjoja, mutta en löytänyt vastausta. Lopulta, tietenkin, googlailin ja kas,…

  • Neljä tapaa perustaa niitty

    TekijäErja

    Perusta niitty, voit siten luoda elinympäristön uhanalaisille eliöille, kuten loistokultasiivelle, ketoneilikalle tai niittykirviselle, lajeille, jotka ovat muuttuneet uhanalaisiksi niittyjen katoamisen myötä. Tällaisia lajeja on Suomessa noin 650. Niittyjä on ollut Suomessa eniten varhaisen maatalouden aikaan eli 1700-1900-luvun alkupuoli. Tehomaatalouden myötä niitä määrä romahti. Tiesitkö muuten, että niitty on tarkoittanut aikanaa heinämaata? Jäljellä olevia kutsutaan nykyisin…

  • Auringonkukka on nyt rohkeuden symboli

    TekijäErja

    Auringonkukka, Ukrainan kansalliskukka on minulle nykyisin rohkeuden ja myötätunnon symboli. Aiemmin se oli vain kaunis ja erinomainen maanparannuskasvi. Siitä aiheesta voit lukea elokuussa kirjoittamastani blogista. Tänä vuonnakin kasvatan auringonkukkaa, mutta en enää vain  maanparannuksen ja koristearvon vuoksi. Kasvatan auringonkukan taimia myyntiin, ja lahjoitan osan myyntituotosta Unicefille Ukrainan sodan jalkoihin jääneiden lasten auttamiseen. Lasten kärsimys kouraisee…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *