Pölyttäjät

Pölyttäjät ovat eläimiä, jotka auttavat kasvia levittämään siitepölyä toisen kasvin lisääntymiselimelle. Suomessa pölyttäjät ovat useimmiten hyönteisiä, mutta muualla maailmassa ne voivat olla myös lintuja tai lepakoita. Tiesitkö esimerkiksi, että joulutähden pölyttäjänä sen kotiseudulla toimii kolibri? Tässä kirjoituksessa keskitytään kuitenkin hyönteisiin.

Pölyttäjät. Kimalainen kömpii kesäkurpitsan kukasta.
Kimalainen on vieraillut kesäkurpitsan kukassa. Noin 75 prosenttia maailman ravintokasveista tarvitsee eläinpölytystä sadon tuottamiseen.

Suomessa elää noin 24 000 eri hyönteislajia. Niistä toimivat pölyttäjinä ainakin kimalaiset, tarha-ja erakkomehiläiset, kukkakärpäset, perhoset sekä päiväperhoset että yökköset, mittarit, kehrääjät ja kiitäjät.

Mitä siitepöly on ja miten pölyttäjät löytävät sitä

Siitepölyä syntyy kukkivan kasvin heteissä. Se sisältää proteiinia, sokereita, rasvaa ja tärkkelystä. Monet hyönteiset tarvitsevat erityisesti siitepölyn sisältämää proteiinia. Se on välttämätön esimerkiksi keväällä talvihorroksesta heräävälle kimalaiskuningattarelle. Ilman proteiinia kuningatar ei kykene kypsyttämään munarauhasia eikä niinollen munimaan.

Pölyttäjät löytävät siitepölyä tuottavia kukkia näkö-ja hajuaistin avulla. Juuri näistä syistä monet kukat ovat värikkäitä ja tuoksuvia. Brittiläinen kimalaistutkija Dave Goulson luonnehtii kukkia ”maailmanhistorian pisimmäksi markkinointikampanjaksi”. (Lähde: Dave Goulson, Kimalaisen kyydissä, matka mesipistiäisten maailmaan, Gaudeamus, 2019) .

Hyönteiset näkevät värit eri tavoin kuin ihmiset. Ne havaitsevat esimerkiksi ultraviolettia, jota ihmiset eivät näe. Kukissa saattaa olla ihmissilmälle näkymättömiä kuvioita, kuten mesiviittoja, jotka houkuttavat ja ohjaavat hyönteisiä. On myös todettu, että kimalaiset eivät näe puhdasta punaista.

Mesi on palkkio

Siitepölyn lisäksi pölyttäjät hakevat kukista mettä. Mesi on sokeripitoista nestettä, jota kukat tuottavat mesiäisissä eli nektarioissa. Sokerien lisäksi medessä on muun muassa vitamiineja ja rasvoja. Meden sokeripitoisuus vaihtelee, keskimäärin se on 15–75 prosenttia, mutta esimerkiksi mäkimeiramilla se on 76 prosenttia. Ei ihme, että mäkimeiramin ympärillä pörrää niin paljon kimalaisia ja perhosia!

Mesiäiset voivat olla terälehtien pinnalla tai tyvellä. Jouluruusulla ja talventähdellä terälehdet ovat kokonaisuudessaan mesiäisiä. Siksi esimerkiksi Englannissa suositellaan istutettavaksi jouluruusuja talviaktiivisille kimalaisille.

Mesiäiset ovat sellaisessa paikassa, että mettä hakiessaan hyönteiset tulevat pakostakin koskettaneeksi siitepölyyn. Kun ne siirtyvät seuraavaan kukkaan, siitepölyä varisee toisen kasvin lisääntymiselimeen, emiön luotille.

Pölyttäjät ahdingossa

Pölyttäjistä ja niiden vähentymisestä sekä hyönteiskadosta laajemminkin on viime vuosina puhuttu paljon. Keskustelu alkoi vuonna 2016 kun Kansainvälinen Luontopaneeli (IPBES; Intergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystem Services) julkaisi raportin, jossa kerrottiin pölyttäjä-kantojen taantumisesta ja siitä aiheutuvista uhista ruoantuotannolle.

Dramaattisin oli tieto, jonka mukaan lentävien hyönteisten biomassa oli vähentynyt saksalaisilla luonnonsuojelualueilla 27 vuoden aikana 76 prosenttia.

Hyönteisten määrää ovat vähentäneet ennen kaikkea sopivien elinympäristöjen katoaminen. Muita syitä ovat kemikaalit ja saasteet, taudit ja loiset ja haitalliset vieraslajit.

Pölyttäjät ovat ihmisille välttämättämiä. Noin 75 prosenttia maailman viljelykasveista tarvitsee ainakin osittain pölyttäjiä, jotta kykenisi tuottamaan satoa. Suomen luonnonmarjoista esimerkiksi vadelma, mustikka ja puolukka eivät kykene tuottamaan satoa ilman hyönteispölytystä.

Suomessa asiat hyvin – toistaiseksi

Suomessa asiat ovat ainakin toistaiseksi paremmalla tolalla kuin Keski-Euroopassa. Laajamittaista hyönteiskatoa täällä ei ole havaittu. Toisaalta muita hyönteisiä kuin perhosia on tutkittu vähän.

Vuosina 2019–2022 toteutun hankkeen tuloksena Suomeen laadittiin pölyttäjästrategia. Sen tarkoituksena, että vuoteen 2030 mennessä pölyttäjien määrän ja monimuotoisuuden väheneminen on pysäytetty ja että pölyttäjäkannat vahvistuvat ja luonnon- ja viljelykasvien pölytys on turvattu.

Käytännön toimenpiteitä on listattu polyttajat.fi -sivustolle. Sivutolla on keinoja kotipuutarhureille, maanviljelijöille, metsänomistajille, luontoharrastajalle, kunnille, väylien kunnossapitäjille. Mikä niistä sopii sinulle?

Pölyttäjiä voi myös auttaa istuttamalla tai kylvämällä pölyttäjäystävällisiä kukkia. Niitä löydät esimerkiksi Pihaperhosen verkkokaupasta.

Lue lisää

  • Parkkinen, Paukkunen, Teräs, Suomen kimalaiset, Docendo, 2018
  • Goulson Dave, Kimalaisen kyydissä, matka mesipistiäisten maailmaan, Gaudeamus, 2019
  • Sverdrup-Thygeson, Anne: Jos hyönteiset katoavat, Minerva 2019