Valkotupakka

Kuvaus

Valkotupakka (Nicotiana alata) on yksivuotinen koristekasvi, jonka suuret, valkoiset kukat tuoksuvat hyvälle erityisesti illalla ja yöllä. Ne houkuttelevat yöaktiivisia perhosia kuten kiitäjiä ja yökkösiä. Viihtyy parhaiten aurinkoisessa paikassa, myös puolivarjo käy, mutta liian varjoisassa paikassa kukinta jää heikoksi. Tupakasta tulee varsin korkea, 70–90-senttinen. Tuulisella paikalla se voikin tarvita tukea.
Maaperän suhteen sillä ei ole erityisiä vaatimuksia.

Valkotupakka on hallanarka

Valkotupakka on hallanarka. Siksi se pitää esikasvattaa sisällä ja istuttaa ulos vasta kun yöpakkaset ovat ohi. Aiemmin maagisena rajana pidettiin kesäkuun 10. päivää, mutta nykyisin kesäkukat voinee istuttaa aikaisemmin. Kukinta-aika määräytyy kylvöajankohdasta. Keskimäärin kukinta alkaa 10 viikkoa kylvöstä. Mitä aiemmin siemenet on kylvetty, sitä aiemmin tupakka kukkii.
Siemenet on järkevää kylvää viimeistään maaliskuun puolivälissä. Silloin tupakka aloittaa jo kesäkuussa kukintansa. Ohjeita kylvöön löydät Pihaperhosen blogista .

Älä sekoita kessuun

Valkotupakakka on eri kasvi kuin kessu eli palturintupakka (Nicotiana rustica) ja tupakkateollisuuden raaka-aine virginiantupakka (Nicotiana tabacum). Kessua on aiemmin kasvatettu ja poltettu Suomessakin.Sitä on myös käytetty rohdoksena. Eliaksen yrttitarhat-sivustolla kerrotaan, että ”tupakkia käytetään lawemangeissa ja hauteissa” (lawemangi = peräruiske). Sitä käytettiin myös oksettamiseen.

Kotoisin Väli-Amerikasta

Tupakat ovat kotoisin Keski-ja Väliamerikasta. Intiaanit polttivat tupakkaa rituaalimenoissa. Eurooppaan tupakkaa tuotiin 1500-luvulla. Tieteellisen nimensä nicotiana ne ovat saaneet ranskalaisen diplomaatin Jean Nicotin (1530–1600) mukaan.