Kurjenkello
Kurjenkello on luonnonkasvi, joka sopii komean kukintansa hyvin myös puutarhaan. Kukkii kesä-elokuussa, kukat ovat sinisiä tai valkoisia. Korkeus 30–100 cm.
Kuvaus
Kurjenkello (Campanula persiciflolia) on Etelä-Suomessa yleinen luonnonkasvi, jota on kasvatettu suomalaisissa puutarhoissa 1600-luvulta saakka. Syytä ei tarvitse ihmetellä: kukat ovat suuria ja näyttäviä. Niiden läpimitta saattaa olla 3–5 senttiä. Väriltään kukat ovat sinisiä tai valkoisia. Kukkii heinä-elokuussa. Korkeus 20–100 senttiä. Viihtyy aurinkoisella tai puolivarjoisalla kasvupaikalla, maaperäksi käy tavallinen puutarhamaa. Kasvaa myös saviamaassa. Sopii hyvin paitsi niityille ja kedoille, myös kukkapenkkiin.
Kurjenkello – kimalaisten suojapaikka
Kurjenkello on hyvin helppohoitoinen – kuten kaikki luonnonkasvit. Ravinteikkaassa maassa ja tuulisella paikalla kasvi voi tarvita tukea. Jos haluat kukinnan uusiutuvan, leikkaa kukkavarret, kun kukat ovat kuihtuneet.
Kasvi on kimalaisten ja mehiläisten suosiossa. Ne hakevat kukista mettä ja siitepölyä, ja saattavat myös pitää kelloissa sadetta.
Toiseksi komein kellokukka
Kurjenkello on tunnettu nimellä iso sinikello. Elias Lönnrot mainitsee kasvin vuonna 1860 ilmestyneessä Flora Fennicassa. Hän kertoo, että ison sinikellon kuten edellisenkin eli kissankellon ”puserretusta kukkamehestä saadaan sinistä ja alunalla seotteuna vehreätä läkkiä eli maalia, joka ei kuitenkaan ole oikein pysyväistä.”
Suomen luonnossa kasvaa useita muitakin kellokukkia: muun muassa kissan-, varsan-, hirven-ja peurankello. Mitä komeampi kukka, sitä suuremman eläimen mukaan nimen kasvi on nimetty.
Tieteellisen nimen alkuosa campanula tarkoittaa pientä kelloa. Persicifolia on latinaa ja tarkoittaa persikan lehtiä muistuttava.
Vain kirjautuneet asiakkaat -jotka ovat ostaneet tuotteen- voivat kirjoittaa tuotearvion.
Arviot
Tuotearvioita ei vielä ole.