Neljä tapaa perustaa niitty

Perusta niitty, voit siten luoda elinympäristön uhanalaisille eliöille, kuten loistokultasiivelle, ketoneilikalle tai niittykirviselle, lajeille, jotka ovat muuttuneet uhanalaisiksi niittyjen katoamisen myötä. Tällaisia lajeja on Suomessa noin 650.

Niittyjä on ollut Suomessa eniten varhaisen maatalouden aikaan eli 1700-1900-luvun alkupuoli. Tehomaatalouden myötä niitä määrä romahti. Tiesitkö muuten, että niitty on tarkoittanut aikanaa heinämaata? Jäljellä olevia kutsutaan nykyisin perinnebiotyypeiksi.

Valitse niityn paikaksi vähäravinteinen

Niityn voi perustaa neljällä eri tavalla. Valitse paikaksi vähäravinteinen ja aurinkoinen paikka, sellainen paikka on erityisesti kukkien mieleen. Muista, että niitylle on ominaista kasvilajien suuri määrä. Tähtää siihen, että niityllä olisi vähintään kymmenen eri lajia. Runsaimmillaan niityllä voi kasvaa 40 eri kasvilajia neliömetrillä.

1. Köyhdytä nurmikkoa

Helpoin, edullisin ja samalla epävarmin tapa perustamiseen on olemassa olevan nurmikon köyhdyttäminen. Leikkaa tai niitä nurmikko useita kertoja kesässä ja kerää leikkuujäte pois. Järkevintä on valita kohteeksi huonosti voiva nurmikko.

 Kun ravinteet vähenevät, nurmi heikkenee ja kukkiville kasveille muodostuu tilaa. Tämä menetelmä säästää luonnonvaroja, mutta vaatii kärsivällisyyttä, sillä kukkien ilmestyminen voi kestää viidestä jopa kymmeneen vuotta.

Voit nopeuttaa prosessia tekemällä nurmikkoon paljaita laikkuja, joihin kylvät niittykukkien siemeniä.

2. Käännä nurmikko ja kylvä

Nopeampi ja varmempi, mutta myös työläämpi tapa on nurmikon kääntäminen lapiolla tai talikolla tai jyrsimällä. Poista nurmipaakut, kitke huolellisesti monivuotiset rikkakasvit. Jos maa on hyvin ravinteikasta, sekoita pintamaahan muutaman sentin kerros hiekkaa.

Kylvä siemenet maan pinnalle, sillä ne tarvitsevat valoa itääkseen. Kylvä yksivuotiset niittykasvit  huhti toukokuussa hallojen mentyä. Monivuotiset kasvit voit kylvää joko keväällä tai syksyllä, kun lämpötila on pysyvästi alle 10 astetta. Kylvön helpottamiseksi voit sekoittaa siemenet hiekkaan.

Jos kylvät siemenet keväällä, kastele kylvöstä, mikäli mahdollista. Se edistää itämistä.

3. Kuori pintamaa ja osta niittymattoa

Jos haluat tuloksia nopeasti ja sinulla on paksu lompakko, valitse menetelmäksi massanvaihto ja niittymatto. Se nimittäin todettiin nopeimmaksi ja lopputulokseltaan parhaimmaksi niityksi  Hämeen ammattikorkeakoulun Lepaan yksikössä tehdyssä tutkimuksessa vuonna 2021.

Menetelmässä poistetaan noin 10 sentin kerros pintamaata ja tilalle tuodaan niukkaravinteinen kasvualusta, jonka päälle asennetaan niittymatto. Tutkimukseen voi tutustua täällä:

4. Istuta ja kylvä

Voit myös perustaa niityn hybridimallilla. Istuta valitsemellasi maa-alueelle  niittykasvien taimia ja kylvä niiden joukkoon yksivuotisia kukkia. Yksivuotiset lajit kukkivat jo samana kesänä ja tarjoavat heti ravintoa pölyttäjille samalla kun monivuotinen niitty kehittyy rauhassa taustalla.

Muista valita kasvit kasvupaikan mukaan! Kuiville ja paahteisille paikoille sopivat eri lajit kuin tuoreille tai kosteille niityille. Kun kasvupaikka tunnistetaan oikein ja niitto tehdään vähintään kerran vuodessa elo-syyskuussa, niitystä kehittyy ajan myötä kestävä ja monilajinen elinympäristö.

Niityille sopivista lajeista kirjoitan seuraavassa blogissa.

Omat kokemukseni niitystä

Perustin niityn huhtikuussa 2012 pihatien varrelle. Paikan valintaan vaikutti se, että maahan oli edellisvuonna kaivettu vesi-ja viemärilinja. Sen päälle ei saanut istuttaa puita eikä pensaita. Mutta kukkien kylvämistä ei ollut kielletty!

On tunnustettava, että en edes yrittänyt kitkeä monivuotisia rikkaruohoja tai köyhdyttää maata. Syitä oli useita: alue oli suuri, keväällä oli paljon muutakin tekemistä ja maan omisti naapuri. (Minulla oli lupa niityn kylvämiseen.) Järkeilin, että joskus on vain tehtävä asioita, vaikka tietää, että lopputulos ei ole paras mahdollinen.

Kylvin Niittysiemen Oy:ltä tilaamani Tuore metsäniitty-seoksen, jossa oli 17 eri kasvin siemeniä, muun muassa harakan-ja kurjenkelloa, kyläkellukkaa, puna-ailakkia ja päivänkakkaraa. Kylvin siemenet maanpintaan huhtikuun 28.–29. päivinä. Kasteluun ei ollut mahdollisuutta. Siemenet jäivät oman onnensa nojaan.

Puna-ailakista tuli valtalaji

Kaikki siemenet eivät itäneet (ei mikään ihme). Erityisen hyvin kasvuun lähtivät puna-ailakki ja päivänkakkara. Myös kurjen-ja harakankelloa näkyi. Suuri ilonaihe kesällä 2025 oli käenkukan ilmestyminen. Ihmettelen, että onko sen siemenet voineet uinua itämättöniä maassa yli kymmenen vuotta?

Niitä kerran vuodessa

Niityn hoitaminen on huomattavasti helpompaa kuin nurmikon. Tärkeintä on, että niität niityn kerran vuodessa ja keräät niittojätteen pois. Niitä loppukesästä, kun kukinta on ohi. Käytä viikatetta tai niittokonetta. Ruohonleikkuri tai trimmeri ei käy, sillä ne murskaavat niittojätteen.

Jos niitty on hyvin rehevä, voit niittää se ensimmäisen kerran alkukesästä. Silloinkin niittojäte on kerättävä pois.

Tarkkaile kasvustoa. Aivan erityisesti, jos lähistöllä kasvaa haitallisia vieraslajeja kuten lupiinia tai jättipalsamia. Ne on kitkettävä välittömästi.

Niin, ja ota kuvia ja pidä kirjaa lajeista!