Auringonkukka on nyt rohkeuden symboli

Auringonkukka, Ukrainan kansalliskukka on minulle nykyisin rohkeuden ja myötätunnon symboli. Aiemmin se oli vain kaunis ja erinomainen maanparannuskasvi. Siitä aiheesta voit lukea elokuussa kirjoittamastani blogista. Tänä vuonnakin kasvatan auringonkukkaa, mutta en enää vain  maanparannuksen ja koristearvon vuoksi. Kasvatan auringonkukan taimia myyntiin, ja lahjoitan osan myyntituotosta Unicefille Ukrainan sodan jalkoihin jääneiden lasten auttamiseen. Lasten kärsimys kouraisee…

Auringonkukka.
Auringonkukka on Ukrainan kansalliskukka. Siitä on tullut minulle rohkeuden symboli.

Auringonkukka, Ukrainan kansalliskukka on minulle nykyisin rohkeuden ja myötätunnon symboli. Aiemmin se oli vain kaunis ja erinomainen maanparannuskasvi. Siitä aiheesta voit lukea elokuussa kirjoittamastani blogista.

Tänä vuonnakin kasvatan auringonkukkaa, mutta en enää vain  maanparannuksen ja koristearvon vuoksi. Kasvatan auringonkukan taimia myyntiin, ja lahjoitan osan myyntituotosta Unicefille Ukrainan sodan jalkoihin jääneiden lasten auttamiseen.

Lasten kärsimys kouraisee syvältä sydämestä.

Kukkien kasvattaminen ja niiden myynti on puuhastelua ja pientä  näpertelyä, kun sitä vertaa Ukrainan sodan kaltaiseen kriisiin,  mutta ainoa, mitä osaan.

Parantaa maailmaa kukka kerrallaan.

Auringonkukka on Amerikan lahja maailmalle

Auringonkukka on kotoisin Amerikasta. Sen alkukotina pidetään Meksikoa ja Yhdysvaltojen länsiosaa, missä intiaanit käyttivät auringonkukan siemeniä ravinnokseen jo pari tuhatta vuotta ennen ajanlaskun alkua.

Intiaanien mukana auringonkukka kulkeutui vähitellen itään ja Eurooppaan se saapui 1500-luvulla tutkimusmatkailijoiden mukana. Euroopassa sitä kasvatettiin aluksi koristekasvina.

Venäjälle auringonkukka saapui 1700-luvulla, ja siellä huomattiin rasvapitoisten siementen arvo. Jalostustyö Venäjällä alkoi 1860-luvulla, ja pitkään Venäjä olikin maailman johtava auringonkukan viljelymaa. ( Lähde: Rousi, Arno: Auringonkukasta viiniköynnökseen, WSOY 1997).

Rousi kertoo kirjassaan myös että auringonkukkien siementen pureskelu oli vanha venäläinen tapa. ”Se lienee saanut alkunsa siitä, että tämä uusi kasvi ei kuulunut kirkon laatimaan paaston aikana kiellettyjen rasvapitoisten ruokien luetteloon,” Rousi kirjoittaa.

Nykyisin suuri osa maailman auringonkukkaöljystä on peräisin Venäjältä ja Ukrainasta. Tai näin oli sotaan saakka.

Sodan myötä auringonkukkaöljystä tulee pulaa, kertoi Helsingin Sanomat 9.3.2022.

van Goghin auringonkukat

Auringonkukka-lajikkeita on noin 70. On matalia, korkeita, kerrannaiskukkaisia ja keltaisen eri sävyisiä, jopa punasävyisiä.

Näyttävät auringonkukat ovat olleet taiteilijoiden suosiossa. Hollantilaisen Vincent van Goghin (1853–1890) maalaamat auringonkukkataulut ovat maailmaankuuluja. Van Gogh maalasi auringonkukkia maljakossa-aiheesta kaikkiaan yksitoista taulua. Yksi tauluista tuhoutui toisessa maailmansodassa. Tunnetuin tauluista lienee Kaksitoista auringonkukkaa maljakossa. Taulusta on olemassa kaksi versiota.

Auringonkukka vaatii pitkän kasvatusajan. Lajikkeesta riippuen se vaatii 80–90 päivän kasvuajan ennen kuin se kukkii. Ne kannattaa siis kylvää toukokuun alkupuolella.

Pihaperhosen auringonkukan taimet tulevat myyntiin toukokuun puolivälissä, kun taimisto avautuu. Taimet maksavat 5 euroa. Lahjoitan jokaisesta myydystä taimesta 2,5 euroa Unicefille.

Samankaltaiset artikkelit

  • Valkotupakan kasvatus – näin onnistut

    Kokeile valkotupakan kasvatusta! Näillä ohjeilla se onnistuu aloittelijaltakin. Edellytyksenä on kuitenkin, että sinulla on käytössäsi kasvihuone tai viileä ja valoisa veranta. Esikasvatusaika on nimittäin pitkä, noin kymmenen viikkoa. Valkotupakan kasvatus pitää siis aloittaa viimeistään maaliskuun puolivälissä. Taimien esikasvatus on hyvin palkitsevaa. Näet huolenpitosi tuloksen ja lisäksi saat niin paljon taimia, että istutuksissa ei tarvitse nuukailla….

  • Neljä tapaa perustaa niitty

    Perusta niitty, voit siten luoda elinympäristön uhanalaisille eliöille, kuten loistokultasiivelle, ketoneilikalle tai niittykirviselle, lajeille, jotka ovat muuttuneet uhanalaisiksi niittyjen katoamisen myötä. Tällaisia lajeja on Suomessa noin 650. Niittyjä on ollut Suomessa eniten varhaisen maatalouden aikaan eli 1700-1900-luvun alkupuoli. Tehomaatalouden myötä niitä määrä romahti. Tiesitkö muuten, että niitty on tarkoittanut aikanaa heinämaata? Jäljellä olevia kutsutaan nykyisin…

  • Yö on perhosten, vaikka sataisi

    Monenlaisia mittareita, yökkösiä ja kiitäjiä, hyvällä tuurilla jopa kiertokiitäjä, joka on niin iso perhonen, että sitä voi erehtyä luulemaan linnuksi. Kaikkia näitä perhoslajeja ja kymmeniä muita  on mahdollisuus nähdä Perhosten yössä Pihaperhosen taimistolla perjantain ja lauantain välisenä yönä. Tapahtuma järjestetään, jos ei sada paljoa. Säävaraus on tehty ihmisten, ei perhosten vuoksi. Yöperhoset nimittäin lentävät sateellakin,…

  • Vaihtoehto turpeelle – kukka vai kakka?

    Mikä olisi vaihtoehto turpeelle? Olen pohtinut tätä useita kertoja vuosien varrella. Taas kerran jouduin asian eteen, kun sain tulokset taimiston pellosta teettämästäni maa-analyysista ja suositukset toimenpiteistä. Laboratorion suositus taimiston pellon parantamiseksi oli yksiselitteinen.   ”Suosittelemme turvelisäystä maan multavuuden nostamiseksi. Lisättävän turpeen tulee olla tummaa ja maatunutta, ns. maanparannusturvetta.” Ahdistuin. Haluan vaihtoehtoa, sillä turpeenkäyttö puutarhassa ei…

  • Pöllin idean: maksaruohoja kannon päälle

    Onko pihassasi häiritsevä kanto? Haluatko eroon siitä? Sahaa kantoon koloja ja istuta niihin maksaruohoja. Maksaruohot pitävät kannon kosteana, jolloin se maatuu nopeasti.   Tämän idean pöllin Heikki Karjalaiselta. Hän on eläkkeellä oleva opettaja, joka on koko ikänsä harrastanut puita. Kotipihassa Lohjan Karstulla hänellä on pieni arboretum eli puupuisto.  Arboretumissa eri puulajeja on 45. On pihtoja, jalavia, pyökkejä, hevoskastanjoita,  tammia, douglaskuusia, useita…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *