Viranomaisten tulisi kiinnostua kukkakärpäsistä

Kukkakärpäset ja erakkomehiläiset ovat luultua merkittävämpiä pölyttäjiä, mutta tietämys niistä on heikkoa. Siksi molemmista hyönteisryhmistä tulisi käynnistää viranomaisseuranta. Muun muassa tätä ehdotetaan Pölyttäjien tila Suomessa -raportissa, joka on julkaistu Suomen ympäristökeskuksen sivuilla. Raportin ovat kirjoittaneet Janne Heliölä, Mikko Kuussaari ja Juha Pöyry. Sen tarkoituksena on auttaa laatimaan kansallista pölyttäjästrategiaa. He toteavat, että Suomessa on väkilukuun …

Viranomaisten tulisi kiinnostua kukkakärpäsistä Lue lisää »

Sulkapiiska lumoaa, oudolla nimellä looginen selitys

Tunnetko kukan nimeltä sulkapiiska (Perovskia atriplicifolia)  ? Minä en ollut kuullutkaan ennen kuin Anne Raine kertoi siitä. Monelle muullekin kasvi on vieras; tällaisen johtopäätöksen tein Googlen hakutulosten määrän perusteella. ”Sulkapiiska”- haku tuotti nimittäin vain 391 tulosta. Sulkapiiska on laventelia ja salviaa muistuttava puolipensas, joka kukkii elo-syyskuussa häikäisevän sinisin kukin. Näin sulkapiiskaa Ketun jäljillä tilan kukkapellossa, …

Sulkapiiska lumoaa, oudolla nimellä looginen selitys Lue lisää »

Pöllin idean: maksaruohoja kannon päälle

Onko pihassasi häiritsevä kanto? Haluatko eroon siitä? Sahaa kantoon koloja ja istuta niihin maksaruohoja. Maksaruohot pitävät kannon kosteana, jolloin se maatuu nopeasti.   Tämän idean pöllin Heikki Karjalaiselta. Hän on eläkkeellä oleva opettaja, joka on koko ikänsä harrastanut puita. Kotipihassa Lohjan Karstulla hänellä on pieni arboretum eli puupuisto.  Arboretumissa eri puulajeja on 45. On pihtoja, jalavia, pyökkejä, hevoskastanjoita,  tammia, douglaskuusia, useita …

Pöllin idean: maksaruohoja kannon päälle Lue lisää »

Siniritariyökkönen oli Perhosten yön tähti

Suomen suurin yökkönen, siniritariyökkönen eli harrastajien kesken fraxini oli Perhosten yön tähti. Fraxini-nimi tulee perhosen tieteellisestä nimestä, joka on Catocala fraxini. Ritariyökkönen on niin suuri, että kun se ensimmäinen kerran laskeutui pimeältä yötaivaalta valolle, sitä väkisinkin vähän hätkähti. Siniritariyökkösen siipien kärkiväli on melkein kymmenen senttiä. Pihaperhosen taimisto näytti perhosvalojen loisteessa maagiselta. Valoja, jotka itseasiassa olivat …

Siniritariyökkönen oli Perhosten yön tähti Lue lisää »

Yö on perhosten, vaikka sataisi

Monenlaisia mittareita, yökkösiä ja kiitäjiä, hyvällä tuurilla jopa kiertokiitäjä, joka on niin iso perhonen, että sitä voi erehtyä luulemaan linnuksi. Kaikkia näitä perhoslajeja ja kymmeniä muita  on mahdollisuus nähdä Perhosten yössä Pihaperhosen taimistolla perjantain ja lauantain välisenä yönä. Tapahtuma järjestetään, jos ei sada paljoa. Säävaraus on tehty ihmisten, ei perhosten vuoksi. Yöperhoset nimittäin lentävät sateellakin, …

Yö on perhosten, vaikka sataisi Lue lisää »

Auringonkukka ei aina katso aurinkoa

Auringonkukka kääntää ”kasvonsa” aina aurinkoon päin. Näin väitetään, ja näin minäkin uskoin tähän kesään saakka. Mutta niin eivät Pihaperhosen taimistolle kylvämäni ja istuttamani auringonkukat ”käyttäydy”. Osa ehkä joo, mutta suurin osa katsoo naapuriin, jossa asuvat kultainen Iiris ja Raimo. Halusin ymmärtää kukkiani. Selailin muutama kasvitieteellisiä kirjoja, mutta en löytänyt vastausta. Lopulta, tietenkin, googlailin ja kas, …

Auringonkukka ei aina katso aurinkoa Lue lisää »

Pihaperhosen taimisto vuoden – mitä on saatu aikaan?

Pihaperhosen taimistoa on  rakennettu runsas vuosi. Mitä olen saanut aikaan? Tai paremminkin, mitä olemme saaneet aikaan? Ilman perhettä ja ystäviä taimisto ei olisi nykyisessä kuosissa. Vuoden aikana on valmistunut kasvihuone, lavoja, risuaita, komposti, ulkovessa, sorakäytäviä ja alkeellinen kastelujärjestelmä sekä 60 eri perennalajin taimia. Mielestäni ihan kohtuullinen saavutus! Plussaa on sekin, että taimisto alkaa vähitellen näyttää …

Pihaperhosen taimisto vuoden – mitä on saatu aikaan? Lue lisää »

Vaihtoehto turpeelle – kukka vai kakka?

Mikä olisi vaihtoehto turpeelle? Olen pohtinut tätä useita kertoja vuosien varrella. Taas kerran jouduin asian eteen, kun sain tulokset taimiston pellosta teettämästäni maa-analyysista ja suositukset toimenpiteistä. Laboratorion suositus taimiston pellon parantamiseksi oli yksiselitteinen.   ”Suosittelemme turvelisäystä maan multavuuden nostamiseksi. Lisättävän turpeen tulee olla tummaa ja maatunutta, ns. maanparannusturvetta.” Ahdistuin. Haluan vaihtoehtoa, sillä turpeenkäyttö puutarhassa ei …

Vaihtoehto turpeelle – kukka vai kakka? Lue lisää »

Kimalaisseuranta ja sen yllättävät tulokset

Tutkailen kiinnostuneena Kimalaisseurannan vuoden 2020 tuloksia ja sen liitettä harrastajalinjoista. Liitteseen on merkitty havaitut kimalaislajit. Käy ilmi, että keskellä Helsinkiä, Kaivopuistossa tunnistettiin viime kesänä yksitoista eri kimalaislajia. Vielä enemmän lajeja nähtiin Vartioharjussa ja Veräjälaaksossa, molemmissa viisitoista. Myllypurossa kimalaislajeja oli kolmetoista ja Pohjois-Haagassa kaksitoista. Keskellä Helsinkiä havaittiin moninverroin enemmän kimalaislajeja kuin ”omalla” linjallani keskellä maaseutua Sammatissa. …

Kimalaisseuranta ja sen yllättävät tulokset Lue lisää »

Vieritä ylös