Unelmana talvenkestävä laventeli

Onko talvenkestävää laventelia mahdollista kasvattaa avomaalla? Tätä jännitän seuraavien kuukausien aikana. Pihaperhosen taimistolla on nimittäin käynnissä pienimuotoinen koeviljely laventelin (Lavandula angustifolia) talvenkestävyydestä.Istutin syksyllä kaikki laventelin taimet ilman ruukkua maahan, jonka läpäisevyyttä parantelin hiekalla. Lisäksi lapioin taimien päälle hiekka ja puiden lehtiä. Lämpimän syksyn aikana pelkäsin taimien homehtuvan lehtien alla.Joulukuussa satoi niin valtavasti lunta, että huokaisin …

Unelmana talvenkestävä laventeli Lue lisää »

Huh hellettä – käytä se hyödyksi puutarhassa

Huh hellettä, sanoi puutarhuri, mutta päätti ruikuttamisen sijaan käyttää hellettä hyödyksi. Niinpä hän tyhjensi ja siivosi kasvihuoneen ja laittoi ovelle lapun. ”Älä avaa! Desifiointi käynnissä”. Puutarhuri olen minä. Inhoan hellettä; paras lämpötila kesällä on mielestäni +20 astetta, mutta koska en mahda säälle mitään, muutin suhtautumistani. Otan kuumuudesta hyödyn irti. Tyhjensin ja siivosin kasvihuoneen juhannuksena, minkä …

Huh hellettä – käytä se hyödyksi puutarhassa Lue lisää »

Auringonkukka on nyt rohkeuden symboli

Auringonkukka, Ukrainan kansalliskukka on minulle nykyisin rohkeuden ja myötätunnon symboli. Aiemmin se oli vain kaunis ja erinomainen maanparannuskasvi. Siitä aiheesta voit lukea elokuussa kirjoittamastani blogista. Tänä vuonnakin kasvatan auringonkukkaa, mutta en enää vain  maanparannuksen ja koristearvon vuoksi. Kasvatan auringonkukan taimia myyntiin, ja lahjoitan osan myyntituotosta Unicefille Ukrainan sodan jalkoihin jääneiden lasten auttamiseen. Lasten kärsimys kouraisee …

Auringonkukka on nyt rohkeuden symboli Lue lisää »

Viranomaisten tulisi kiinnostua kukkakärpäsistä

Kukkakärpäset ja erakkomehiläiset ovat luultua merkittävämpiä pölyttäjiä, mutta tietämys niistä on heikkoa. Siksi molemmista hyönteisryhmistä tulisi käynnistää viranomaisseuranta. Muun muassa tätä ehdotetaan Pölyttäjien tila Suomessa -raportissa, joka on julkaistu Suomen ympäristökeskuksen sivuilla. Raportin ovat kirjoittaneet Janne Heliölä, Mikko Kuussaari ja Juha Pöyry. Sen tarkoituksena on auttaa laatimaan kansallista pölyttäjästrategiaa. He toteavat, että Suomessa on väkilukuun …

Viranomaisten tulisi kiinnostua kukkakärpäsistä Lue lisää »

Sulkapiiska lumoaa, oudolla nimellä looginen selitys

Tunnetko kukan nimeltä sulkapiiska (Perovskia atriplicifolia)  ? Minä en ollut kuullutkaan ennen kuin Anne Raine kertoi siitä. Monelle muullekin kasvi on vieras; tällaisen johtopäätöksen tein Googlen hakutulosten määrän perusteella. ”Sulkapiiska”- haku tuotti nimittäin vain 391 tulosta. Sulkapiiska on laventelia ja salviaa muistuttava puolipensas, joka kukkii elo-syyskuussa häikäisevän sinisin kukin. Näin sulkapiiskaa Ketun jäljillä tilan kukkapellossa, …

Sulkapiiska lumoaa, oudolla nimellä looginen selitys Lue lisää »

Pöllin idean: maksaruohoja kannon päälle

Onko pihassasi häiritsevä kanto? Haluatko eroon siitä? Sahaa kantoon koloja ja istuta niihin maksaruohoja. Maksaruohot pitävät kannon kosteana, jolloin se maatuu nopeasti.   Tämän idean pöllin Heikki Karjalaiselta. Hän on eläkkeellä oleva opettaja, joka on koko ikänsä harrastanut puita. Kotipihassa Lohjan Karstulla hänellä on pieni arboretum eli puupuisto.  Arboretumissa eri puulajeja on 45. On pihtoja, jalavia, pyökkejä, hevoskastanjoita,  tammia, douglaskuusia, useita …

Pöllin idean: maksaruohoja kannon päälle Lue lisää »

Siniritariyökkönen oli Perhosten yön tähti

Suomen suurin yökkönen, siniritariyökkönen eli harrastajien kesken fraxini oli Perhosten yön tähti. Fraxini-nimi tulee perhosen tieteellisestä nimestä, joka on Catocala fraxini. Ritariyökkönen on niin suuri, että kun se ensimmäinen kerran laskeutui pimeältä yötaivaalta valolle, sitä väkisinkin vähän hätkähti. Siniritariyökkösen siipien kärkiväli on melkein kymmenen senttiä. Pihaperhosen taimisto näytti perhosvalojen loisteessa maagiselta. Valoja, jotka itseasiassa olivat …

Siniritariyökkönen oli Perhosten yön tähti Lue lisää »

Yö on perhosten, vaikka sataisi

Monenlaisia mittareita, yökkösiä ja kiitäjiä, hyvällä tuurilla jopa kiertokiitäjä, joka on niin iso perhonen, että sitä voi erehtyä luulemaan linnuksi. Kaikkia näitä perhoslajeja ja kymmeniä muita  on mahdollisuus nähdä Perhosten yössä Pihaperhosen taimistolla perjantain ja lauantain välisenä yönä. Tapahtuma järjestetään, jos ei sada paljoa. Säävaraus on tehty ihmisten, ei perhosten vuoksi. Yöperhoset nimittäin lentävät sateellakin, …

Yö on perhosten, vaikka sataisi Lue lisää »

Auringonkukka ei aina katso aurinkoa

Auringonkukka kääntää ”kasvonsa” aina aurinkoon päin. Näin väitetään, ja näin minäkin uskoin tähän kesään saakka. Mutta niin eivät Pihaperhosen taimistolle kylvämäni ja istuttamani auringonkukat ”käyttäydy”. Osa ehkä joo, mutta suurin osa katsoo naapuriin, jossa asuvat kultainen Iiris ja Raimo. Halusin ymmärtää kukkiani. Selailin muutama kasvitieteellisiä kirjoja, mutta en löytänyt vastausta. Lopulta, tietenkin, googlailin ja kas, …

Auringonkukka ei aina katso aurinkoa Lue lisää »

Pihaperhosen taimisto vuoden – mitä on saatu aikaan?

Pihaperhosen taimistoa on  rakennettu runsas vuosi. Mitä olen saanut aikaan? Tai paremminkin, mitä olemme saaneet aikaan? Ilman perhettä ja ystäviä taimisto ei olisi nykyisessä kuosissa. Vuoden aikana on valmistunut kasvihuone, lavoja, risuaita, komposti, ulkovessa, sorakäytäviä ja alkeellinen kastelujärjestelmä sekä 60 eri perennalajin taimia. Mielestäni ihan kohtuullinen saavutus! Plussaa on sekin, että taimisto alkaa vähitellen näyttää …

Pihaperhosen taimisto vuoden – mitä on saatu aikaan? Lue lisää »

Lataa tästä Pihaperhosen vinkit monimuotoisen puutarhan luomiseen!

 

    Scroll to Top