Rantakukka houkuttelee perhosia – syynä makea mesi

Rantakukka houkuttelee perhosia sekä päivällä että yöllä. Kukka on myös mehiläisten suosiossa. Tämä johtuu siitä, että rantakukan mesi on hyvin sokeripitoista. Pihaperhosen taimistolla rantakukissa käy erityisen paljon sitruunaperhosia, mutta mehiläisiä ei ole näkynyt.
Rantakukka eli pohjanrantakukka (Lythrum salicaria) on Suomessa luonnonkasvi, jota näkee rantavyöhykkeillä, kosteilla niityillä ja kosteikoissa. Rantakukka selviää kuitenkin mainiosti myös kotipihan kukkapenkissä. Älä siis anna nimen hämätä! Kuivemmassa paikassa kukinto voi jäädä matalammaksi, mutta se ei välttämättä ole huono asia. Rantakukan kukinto voi nimittäin yltää 120 senttiin.
Rantakukka on hyvin yleinen Etelä-Lappiin saakka.
Rantakukkalajeja tunnetaan noin 30, joista Euroopassa kymmenen, Suomessa vain tämä yksi, pohjanrantakukka. Rantakukasta on jalostettu useita lajikkeita, mutta Pihaperhosessa on myynnissä vain kotimaisesta siemenestä lisättyjä taimia. Siemenet ovat peräisin Maatiainen ry:stä.
Helppohoitoinen perhoskukka
Rantakukka on helppohoitoinen perenna, mitäpä muuta luonnonkasvilta voisi odottaakaan! Vaikka rantakukan kukinto on varsin korkea, se ei tarvitse tukemista eikä sillä myöskään ole erityisiä tauteja tai tuholaisia.
Rantakukka on itseasiassa niin kestävä, että luontaisen levinneisyysalueensa ulkopuolella eli Pohjois-Amerikassa se on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi! Pohjois-Amerikkaan laji kulkeutui ihmisten mukana runsaat sata vuotta sitten.
Rantakukka viihtyy kauan samalla paikalla, jopa kymmenen vuotta. Se jaetaan vasta kun kukinto harvenee. Jakaminen onnistuu parhaiten keväällä. Rantakukka leviää siemenistä, joten jos et halua siementaimia, leikkaa kukkavarret kukinnan jälkeen.
Rantakukka kukkii kauan. Kukinta alkaa heinäkuussa ja jatkuu pitkälle elokuuhun. Kukat ovat hyvin pieniä ja tähtimäisiä, niitä on kynttilämäisissä kukinnoissa lukemattomia. Kukkien väri on liilanpunainen.
Rantakukkaa voi syödäkin
Rantakukan tieteellisen nimen alkuosa Lythrum on peräisin kreikan kielen sanasta lythron. Se tarkoittaa haavasta vuotavaa verta. Tieteellisen nimen jälkiosa salicaria viittaa siihen, että rantakukan lehdet muistuttavat pajun lehtiä. Pajut kuuluvat Salix-sukuun.
Rantakukkaa on hyödynnetty monipuolisesti. Kasvista puserrettua mehua on aikanaan käytetty tyrehdyttämään verenvuotoa. Rantakukasta on myös tehty lääkettä erilaisiin vatsavaivoihin kuten ripuliin ja peräpukamiin. Kasvin nuoria versoja on nautittu keitettynä vihannesten tapaan. Kasvia on myös käytetty nahan parkitsemiseen. Rantakukassa on nimittäin paljon tanniinia.