Perhoset – hyönteisistä kauneimmat

nokkosperhonen kukassa
Nokkosperhonen krookuksen kukassa huhtikuussa. Perhosen siivet ovat kärsineet talven aikana. Nokkosperhonen oli vuonna 2020 Suomen yleisin päiväperhonen.

Perhoset ovat niin kauniita, että harvemmin tulee muistaneeksi sitä, että ne ovat samaa sakkia kuin kovakuoriaiset, nivelkärsäiset, pistiäiset tai vaikkapa täit ja väiveet. Perhoset ovat siis hyönteisiä. Hyönteisiksi luetaan eliöt, joilla on kolme paria jalkoja, kolmijakoinen ruumis ja siivet. Lisäksi niiden kehitykseen kuuluu neljä vaihetta: muna, toukka, kotelo ja aikuinen.

Hyönteiset ovat lajimäärältään maailman suurin biologinen luokka. Tutkijat arvioivat, että maailmassa on ainakin miljoona eri hyönteislajia. Suomessa hyönteislajeja on noin 24 000. Hyönteiset jaetaan lahkoihin, perhoset muodostavat oman lahkonsa. Haluatko tietää lisää hyönteisistä?

Perhosten lahkon tieteellinen nimi Lepidoptera tarkoittaa suomusiipistä. Kreikan kielen sana ’lepis, lepidos’ tarkoittaa suomua ja pteron siipeä. Perhosten kaikki neljä siipeä ovat pienten suomujen peittämät. Suomut ovat asettuneet limittäin kuten päreet pärekatossa. Mikroskooppisen pieniä suomuja saattaa olla siivessä jopa kuusituhatta.

Perhoset ovat tärkeitä ekosysteemille

Perhoset (kuten kaikki hyönteiset) ovat tärkeitä ekosysteemille. Ne pölyttävät monia kasveja. Lisäksi perhostentoukat ovat merkittävä ravinnonlähde linnunpoikasille. Esimerkiksi melkein kaikki varpuslinnut ruokkivat poikasiaan perhostoukilla. Varpuslintuihin luetaan muun muassa västäräkit, tiaiset, peipot, rastaat ja tietysti varpuset. Ilman perhostoukkia linnustomme olisi huomattavasti köyhempi.

Osa perhostoukista kuolee myös siksi, että ne loisitaan. Perhosten riesana ovat loispistiäiset, jotka asettavat munansa perhosen toukkaan. Loispistiäisen toukat syövät perhostoukkaa elävältä sisältäpäin.

Aikuisiksi kasvaneet perhoset ovat nekin vaarassa joutua syödyksi, ja siksi monille perhosille on kehittynyt erilaisia varoitusvärejä, neitoperhosen siipien ”silmät” esimerkiksi tai nokkosperhosen siipien värikäs kuvio. Perhosten käyttäytymisestä tutkijat ovat päätelleet että  monet perhoset maistuvat pahalle.

Jokaisesta puutarhassa liihottavasta perhosesta on syytä iloita! Se on selvinnyt monesta vaarasta.

Useimmat perhoset lentävät yöllä

Päiväperhoset ovat perhosten näkyvin ryhmä, mutta määrällisesti huomattavasti enemmän Suomessa on yöaktiivisia perhosia. Suomen Perhostutkijan Seuran mukaan vuonna 2020 Suomessa havaittiin  yhteensä 2616 perhoslajia, joista päiväperhosia oli 116 ja loput yöllä lentäviä perhosia eli mittareita, yökkösiä ja kiitäjiä.

Yöperhoset lentävät valoa kohti. Tästä syystä niitä näkyy valaistujen ikkunoiden ulkopinnoilla ja katuvalojen ympärillä. Perhosharrastajat ja -tutkijat hyödyntävät perhosten valohakuisuutta valopyydyksillä. Perhosia houkutellaan sekavalolampuilla tai elohopealamppuilla.

Yöperhosiin ja valotukseen pääset tutustumaan elokuun viimeinen viikonloppu Perhosten yössä, joka järjestetään Pihaperhosen taimistolla Lohjan Sammatissa. Asiantuntijaksi on lupautunut Lassi Jalonen Suomen Perhostutkijain Seurasta. Olet lämpimästi tervetullut!

Nokkosperhonen jälleen yleisin päiväperhonen

Suomen yleisin päiväperhonen vuonna 2020 oli nokkosperhonen. Se oli monelle perhosharrastajalle mieluisa uutinen, sillä nokkosperhosen kannat romahtivat muutama vuosi sitten. Syy ei ole selvinnyt.

Tieto perustuu valtakunnalliseen päiväperhosseurantaan, jota Suomessa on tehty säännöllisesti vuodesta 1991 lähtien. Sen järjestävät Suomen Perhostutkijain Seura ja Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti. Tuloksista raportoidaan perhosharrastajien lehdessä Baptriassa. Yle kertoi päiväperhosseurannasta tammikuussa.

Suomen yleisimmät päiväperhoset vuonna 2020

  1. Nokkosperhonen
  2. Sitruunaperhonen
  3. Kangasperhonen
  4. Tesmaperhonen
  5. Lauhahiipijä
  6. Lanttuperhonen
  7. Kangassinisiipi
  8. Neitoperhonen
  9. Angervohopeatäplä
  10. Niittyhopeatäplä

Kukkien mesi on perhosten ruokaa

Useimmat aikuiset perhoset käyttävät ravinnoksi nesteitä, kuten kukkien mettä tai puiden mahlaa. Perhoset pääsevät käsiksi kukkien mesivarastoon pitkän imukärsän avulla. Suomessa tavattavista perhosista pisin imukärsä on kiertokiitäjällä, 8 senttiä. Sillä se imee mettä tupakan ja köynnöskuusaman kukista.

Eräät päiväperhoset, kuten häive- ja haapaperhoset käyttävät ravinnokseen eläinten raadoista imemiään nesteitä. Perhospuutarha-kirjasta löytyy maininta häiveperhosesta, jolle kelpasi  metwurstivoileipä. ( Lähde: Mikkola-Tanner: Perhospuutarha, s. 28.) Dave Goulson puolestaan mainitsee kimalaiskirjansa alaviitteessä perhoskeräilijöistä, jotka houkuttelevat rottien raadoilla puiden latvustoissa lentäviä häiveperhosia alas.

Osa perhosista ei tarvitse aikuisena lainkaan ravintoa, sillä niille riittää toukkana nautittu ruoka. Tällaisia ovat kehrääjät ja poppelikiitäjä.

Toukilla eri ruokavalio

Perhostoukilla on eri ruokavalio kuin aikuisilla. Nerokas järjestely, joka estää vahingollista kilpailua.

Useat perhostoukat elävät nokkosilla. Tällaisia ovat nokkosperhosen lisäksi neito-, liuska- ja karttaperhosen sekä amiraalin toukat sekä yöperhosista isonokka-, kirjosuomu-, keltajalo- sekä lyijysuomuyökkösen toukat. Perhostoukkien ravintokasvien kirjo on laaja. Esimerkiksi ritariperhosen toukka elää suoputkella, mutta sille saattaa maistua myös tilli.

Pajulla elää lukuisa joukko perhostoukkia. Usein jo perhosen nimestä voi päätellä pajun ravintokasviksi. Pajunlehtiä syövät  muun muuassa pajuhangokas, pajukudosmittari ja  pajukääriäisvenhokas. Myös suruvaipan ja kultaperän toukat elävät pajulla.

Useimmiten perhostoukkia on niin vähän, että niistä ei ole harmia kasveille. Toukkien massaesiintyminen saattaa kuitenkin tuhota kasvustoa laajalti. Kesällä 2020 Yle uutisoi varsiyökkösen toukan aiheuttamista tuhoista vehnäpellolle. Kesällä 2018 gammayökkösen toukat tuhosivat härkäpapu- ja kuminakasvustoja eri puolilla Suomea. Kyseessä oli Suomen pahimpiin kuulunut perhostuhovuosi.

Tiesitkö, että perhosentoukkia voi kasvattaa? Tanja Yli-Tokola on laatinut Keski-Pohjanmaan ja Jokilaaksojen  ammattiopistojen luomassa yhteishankkeessa Polku maaseudulle oppaan perhosten kasvatuksesta. Voit ladata pdf-muotoisen oppaan tämän linkin kautta (linkki avautuu uuteen ikkunaan)  Perhostoukkien kasvatus.

Lue lisää perhosista

Suomen Perhostutkijain Seura ry. Vuonna 1955 perustettu seura on Suomen suurin hyönteistieteellinen yhdistys. Jäseniä on yli 1100. Seura yhdistää huippututkijoita ja harrastustaan aloittelevia. Liity mukaan!

Kirjallisuutta

Forsman, Dick-Vesikko, Olli: Päiväperhoset Suomen luonnossa, Otava 2012.

Silvonen, Kimmo- Top-Jensen, Morten: Suomen päivä-ja yöperhoset, maastokäsikirja. Alan perusteos, jota ilman perhosia ei voi harrastaa.


Vieritä ylös