perhonen kukassa

Perhoset – muutakin kuin silmäniloa

Suurin osa perhosten toukista päätyy ravinnoksi linnuille tai muille hyönteisille. Tästä syystä perhoset ovat tärkeitä ekosysteemille. Aikuisiksi kasvaneet perhoset ovat nekin vaarassa joutua syödyksi, ja siksi monille perhosille on kehittynyt erilaisia varoitusvärejä, neitoperhosen siipien "silmät" esimerkiksi tai kuvassa olevan nokkosperhosen siipien värikäs kuvio.

Päiväperhoset ovat perhosten näkyvin ryhmä, mutta määrällisesti huomattavasti enemmän on yöperhosia. Suomen Perhostutkijan Seuran mukaan vuonna 2019 Suomessa havaittiin  yhteensä 2616 perhoslajia, joista päiväperhosia oli 116.

Tiesitkö tämän perhosista?

Perhosten tieteellinen nimi 'Lepidoptera' merkitsee 'suomusiipisiä'. Kreikan sana 'lepis', lepidos tarkoittaa suomua ja 'ptereon' siipeä. Perhosten kaikki neljä siipeä ovat pienten suomujen peittämät. Suomut ovat asettuneet limittäin kuten päreet pärekatossa. Mikroskooppisen pieniä suomuja saattaa olla siivessä jopa kuusituhatta.

Lue lisää perhosista.

  • Kimmo Silvonen, Morten Top-Jensen ja Michael Fibiger, Suomen päivä- ja yöperhoset - maastokäsikirja (Bugbook Publishing, 2014). Alan perusteos, jota painostaan huolimatta (1,3 kiloa) monet harrastajat pitävät mukana maastossa.
  • Dick Forsman, Olli Vesikko, Päiväperhoset Suomen luonnossa (Otava, 2017).
  • Perhosten harrastajat ja tutkijat kohtaavat Suomen Perhostutkijain seurassa.
  • Aarnio, Hannu, Haahtela, Tari, Jantunen, Juha, Ojalainen, Pekka, Saarinen, Kimmo: 100 suomalaista perhosta (Gummerus 2019). Esittelee Suomessa tavattavia perhosia keväästä syksyyn.