Etelänruusuruoho

Kuvaus

Etelänruusuruoho (Knautia macedonica) hurmaa kukillaan niin puutarhurit, perhoset kuin kimalaisetkin. Kukat ovat tummanpunaiset ja puolipallomaiset. Ne puhkeavat hentojen, noin 50–70 cm korkeiden varsien päähän heinäkuussa. Kukinta kestää pitkälle elokuuhun.
Varret ovat niin hennot, että kasvi on syytä tukea. Tueksi sopivat oksat tai toiset perennat, kuten esimerkiksi sinipiikkiputki. Tuet tulee laittaa paikoilleen hyvissä ajoin ennen kukintaa.

Kukkien mesi houkuttelee päiväperhosia, kimalaisia ja mehiläisiä.

Etelänruusuruoho kestää maljakossa

Kukat ovat erinomaisia leikkokukkia. Ne kestävät maljakossa jopa kymmenen päivää. Katkaise leikkokukiksi tarkoitetut kukat heti kun kukan väri alkaa pilkottaa, ja laita ne lämpimään veteen.
Laji tarvitsee aurinkoisen paikan ja mielellään laihahkon ja kuivan maaperän. Se kyllä tulee toimeen kaikenlaisilla mailla. Pihaperhosen savimaallakin jo useita vuosia.

Hoidontarve vähäinen

Etelänruusuruoho tulee toimeen hyvin vähäisellä hoidolla. Talvenkestävyys ei ole paras mahdollinen, mutta laji kylväytyy helposti. Siksi kaikkia kuihtuneita kukkia ei kannata poistaa.
Laji on sukua ketoruusuruoholle, joka on yleinen luonnonkasvi Itä-Suomessa.
Etelänruusuruoho on kotoisin Balkanilta ja Romaniasta. Sen tieteellisen nimen alkuosa Knautia viittaa saksalaiseen lääkäriin ja kasvitieteilijään Christian Knautiin, joka eli vuosina 1654–1716.