Tarharistikki – kevään ensimmäisiä kukkijoita
Tarharistikki (Aubrieta x cultorum) säväyttää kukinnallaan jo toukokuussa. Yltäkylläisen runsas ja värikäs kukinta on lääkettä talven raskauttamille ihmispoloille, minkä lisäksi kukat ovat tärkeä ravinnonlähde päiväperhosille ja kimalaisille. Vain hyvin harvat kukat kukkivat yhtä aikaisin. Eräs näistä harvoista on kaukasianpitkäpalko. Tarharistikin kukinta-aikaan liikkeellä on muun muassa nokkos- ja sitruunaperhosia.
Tarharistikin kukissa on ruusunpunaisen, punaisen, sinisen ja violetin sävyjä. Kukkia on niin paljon, että pienet, karvaiset ja talvivihreät lehdet peittyvät niiden alle.
Tarharistikki viihtyy auringossa
Tarharistikki viihtyy parhaiten aurinkoisessa paikassa ja vettä läpäisevässä maassa. Maassa pitää kuitenkin olla voimaa, ja vedensaannista tulee huolehtia. Kuivuudesta ja ravinteiden puutteesta kärsivän kasvin kukinta jää lyhytikäiseksi.
Tarharistikki kasvaa mattomaisesti, sen korkeus on vain 5–15 senttiä. Se sopii kivikkopuutarhaan, kivimuureille ja laattapolun viereen. Kumppaneiksi voi istuttaa pitkäpalkoja, talvisaippoa, maksaruohoa, matalia koristeheiniä ja härkkejä. Tarharistikki soveltuu myös varhaiskevään astiaistuksiin esimerkiksi kaukasianpitkäpalon kanssa.
Kuihtuneiden kukkien leikkaaminen edistää uudelleenkukintaa. Ristikki tulee jakaa ja uudelleenistuttaa muutaman vuoden välein. Tarharistikki saattaa tarvita talvisuojausta lumettomina talvina. Kasvin voi suojata havuilla tai kasaamalla puiden lehtiä taimen juurelle. Männynhavut ovat parempia kuin kuusenhavut, sillä se ovat ilmavampia.
Vuoriston lahja puutarhoihin
Ristikit ovat kotoisin Balkanin ja Iranin välisistä vuoristoista. Suomen luonnossa niitä ei kasva. Alkuperäisiltä kasvupaikoilta on löydetty kuusi ristikkilajia. Näitä jalostamalla on saatu pitkälti yli toistasataa eri lajia tai lajiketta. Pihaperhosessa on myynnissä ’Cascade Blue’-lajiketta. Nimen voisi suomentaa Siniseksi putoukseksi.
Tarharistikki kuuluu suureen ristikukkaisten (Brassicaceae) heimoon. Tiedolla on merkitystä siksi, että ristikukkaiset houkuttelevat kirppoja, pieniä mustia lehtikuoriaisia. Kirpat syövät reikiä ristikukkaisten kasvien lehtiin, erityisesti kaalien lehtiin. Tarharistikin lehdissä saattaa olla varsinkin lämpiminä kesinä kirppojen syömiä reikiä, mutta kasvin koristearvoa ne eivät pysty pilaamaan.
Nimi kunnioittaa piirtäjää
Tarharistikin tieteellisen nimen alkuosa ’Aubrieta’ on kunnianosoitus ranskalaiselle kasvipiirtäjälle Claude Aubrietille (1651–1742). Vahinko, että hän ei koskaan saanut tietää kunnianosoituksesta. Kasville antoi nimen nimittäin ranskalainen kasvitieteilijä Michel Adanson (1727–1806) vuosikymmeniä piirtäjän kuoleman jälkeen. Tieteellisen nimen jälkiosa ’cultorum’ viittaa puutarhaan.