Mirrinminttu

Mirrinminttu (Nepeta x faassenii ) on hyvin käyttökelpoinen kasvi puutarhassa, sillä sen kasvutapa on pensasmainen, se kukkii pitkään kesä-syyskuussa vaalean siniviolettisin kukin, kasvaa noin 30–40 senttiä korkeaksi ja estää tiheän kasvutapansa ansiosta rikkaruohojen kasvua. Näiden ominaisuuksien vuoksi sitä voi käyttää kukkapenkkien reunuskasvina ja korkeiden perennojen edustalla.
Mirrinminttu viihtyy parhaiten aurinkoisessa paikassa ja läpäisevässä, kuivassa maassa. Se ei kestä talvimärkyyttä.
Mirrinminttu on hyvin helppohoitoinen ja terve kasvi. Se ei välttämättä tarvitse juuri mitään hoitoa, mutta neljän-viiden vuoden jälkeen kasvusto saattaa näyttää kulahtaneelta. Silloin kasvusto kannattaa jakaa ja istuttaa uudelleen. Parhaiten se onnistuu keväällä, juuri ennen uutta kasvua.
Kasvi kukkii pitkään, mutta kukinnan voi saada uusiutumaan vielä alkusyksystä katkaisemalla kuihtuneet kukkavarret.
Mirrinminttu houkuttelee kissojakin
Mirrinminttu houkuttelee perhosia, kimalaisia ja mehiläisiä – ja kissoja. Kasvista on eristetty nepetalaktoni-nimistä haihtuvaa öljyä, joka on kissanminttujen tapa puolustautua kasvia syöviä hyönteisiä vastaan. Nepetalaktoni vaikuttaa myös aikuisiin kissoihin. Kaksikolmasosaa kissoista reagoi mirrinmintun tuoksuun hyvin näkyvästi: ne kieriskelevät kasvin päällä, ojentelevat tassujaan ja maukuvat. Kolmasosaan kissoista mirrinminttu vaikuttaa rauhoittavasti: ne vähentävät liikkumistaan tai käyvät makaamaan kasvin päälle. (Lähde Wikipedia. )
Edesmenneellä kissallamme oli tapana käydä kieriskelemässä yhden ja saman mirrinmintun päällä. Kasvi ei kestänyt jatkuvaa litistämistä, vaan kuoli.
Sittemmin opin, että kissan kieriskelyn voi estää tökkimällä ohuita, oksaisia tikkuja kasvuston keskelle.
Väitetään myös, että hiiret ja rotat inhoavat mirrinmintun tuoksua. Toivon tämän olevan totta, ja toivon, että se koskee myös myyriä. Ne mellastavat kotikasvimaallani. Auttaisikohan mirrinminttuaidanteen istuttaminen kasvimaan ympärille?
Nimi jalostajan mukaan
Mirrinmintun tieteellinen nimi Nepeta x faassenii kertoo, että kyseessä on kahden lajin risteymä. Lajit ovat kaksi luonnonkasvia, joista toinen Nepeta nepetella kasvaa Etelä-Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa ja toinen, Nepeta racemosa Kaukasuksella, Turkissa ja Iranissa. Lajit risteytti keskenään hollantilainen taimistoviljelijä J.H. Faasen ja sai tästä syystä nimelleen omistetun kasvin.
Nepeta viittaa italialaiseen kaupunkiin, jonka alueella on kasvatettu antiikinaikoina aitokissanminttua. Kissanminttuja tunnetaan noin 250 lajia, joista kasvaa Euroopassa luonnonvaraisena 24 lajia. Suomen luonnossa ei ole kissanminttulajeja.