sitruunaperhonen iisopissa, jossa siniset kukat

Iisoppi on tuoksuva, monivuotinen yrtti, jonka kukat houkuttelevat perhosia, kimalaisia ja mehiläisiä. Kukat ovat useimmiten sinisiä, mutta ne voivat olla myös valkoisia tai vaaleanpunaisia. Kukat sopivat ruokien koristamiseen.

Iisopin voimakasta tuoksua on hyödynnetty käyttämällä yrttiä ilman raikastamiseen. Ruotsalainen puutarhatoimittaja Lena Israelsson luonnehtii iisoppia Pohjolan laventeliksi.

Iisoppi maistuu pippuriselta, minkä vuoksi kaikki eivät pidä sen mausta. Sitä kuitenkin kannattaa kokeilla esimerkiksi tomaattiruokien maustamiseen tai käyttää kuten rosmariinia. Tuore yrtti on miedomman makuinen kuin kuivattu, varsinkin ennen kukintaa kerätty.

Aikoinaan iisoppia on lisätty liharuokiin rasvan makua poistamaan, mutta tällaiseen tarkoitukseen sitä tuskin enää käytetään. Iisoppi on eräs  Charteuse-liköörin mausteista.

Iisoppi kukkii pitkään

Iisoppi on kotoisin Välimeren maista, mutta menestyy mainiosti Pohjolassakin. Suomessa sitä on kasvatettu apteekkipuutarhoissa ainakin 1600-loppupuolelta lähtien. Iisoppia käytettiin lääkekasvina  lääkekasvina ihosairauksien, mustelmien ja ruhjeiden hoitoon.

Iisoppi tarvitsee aurinkoisen ja lämpimän kasvupaikan. Maan tulee olla kuohkea ja vettä läpäisevää. Kasvi kestää kuivuutta, mutta ei rikkaruohoja. Siksi iisopin kasvupaikasta tulee huolellisesti kitkeä monivuotiset rikkaruohot. Sama ohje tosin pätee moneen muuhunkin kasviin!

Iisoppi kasvaa  runsaat puoli metriä korkeaksi pensaaksi, jonka varret muuttuvat alaosasta puumaisiksi. Iisoppia kutsutaankin puolipensaaksi. Kasvi kestää hyvin leikkaamista. Siitä voi leikkaamalla muotoilla matalan aidanteen esimerkiksi yrttimaalle. Aidanteeksi leikattu iisoppi ei kuitenkaan kuki.

Keväällä iisopin voi kuitenkin hyvin siistiä saksimalla kuivat varret. Se ehtii hyvin kesän aikana kasvattaa kukkivat oksat. Kukinta alkaa heinäkuussa ja jatkuu pitkälle elokuuhun. Siniset kukat sopivat hyvin yhteen monien vaaleanpunaisten kukkien kanssa.

Monissa lähteissä neuvotaan istuttamaan iisoppia kaalimaan viereen. Perusteluna on, että iisopin tuoksu karkottaa kaaliperhosia. Tästä ei ole kokemusta, mutta se on huomattu, että yrtin kukat houkuttelevat kimalaisia ja useita päiväperhosia.

Iisopilla on pitkä historia

Iisopin käytöllä pitkä historia, mistä kertoo sen tieteellinen nimi Hyssopus officinalis. Tieteellisen nimen jälkiosa officinalis on johdettu latinan kielen sanasta offina, joka tarkoittaa luostarissa olevaa varastohuonetta. Officinalis-sanasta muuten tunnistaa rohtona käytetyt kasvit.

 Hyssopus sanan on arveltu viittaavan kreikan pyhää yrttiä tarkoittavaan sanaan. Raamatussakin iisoppi mainitaan. ”Puhdista minut iisopilla, että minä puhdistuisin” (Ps 51:9) Sittemmin on selvinnyt,  että kyse oli eri kasvista, todennäköisesti syyrianiisopista  ( Origanum syriaca).

Vieritä ylös