Viranomaisten tulisi kiinnostua kukkakärpäsistä
Kukkakärpäset ja erakkomehiläiset ovat luultua merkittävämpiä pölyttäjiä, mutta tietämys niistä on heikkoa. Siksi molemmista hyönteisryhmistä tulisi käynnistää viranomaisseuranta. Muun muassa tätä ehdotetaan Pölyttäjien tila Suomessa -raportissa, joka on julkaistu Suomen ympäristökeskuksen sivuilla. Raportin ovat kirjoittaneet Janne Heliölä, Mikko Kuussaari ja Juha Pöyry. Sen tarkoituksena on auttaa laatimaan kansallista pölyttäjästrategiaa. He toteavat, että Suomessa on väkilukuun…

Kukkakärpäset ja erakkomehiläiset ovat luultua merkittävämpiä pölyttäjiä, mutta tietämys niistä on heikkoa. Siksi molemmista hyönteisryhmistä tulisi käynnistää viranomaisseuranta. Muun muassa tätä ehdotetaan Pölyttäjien tila Suomessa -raportissa, joka on julkaistu Suomen ympäristökeskuksen sivuilla.
Raportin ovat kirjoittaneet Janne Heliölä, Mikko Kuussaari ja Juha Pöyry. Sen tarkoituksena on auttaa laatimaan kansallista pölyttäjästrategiaa. He toteavat, että Suomessa on väkilukuun nähden paljon hyönteisharrastajia, mutta että suurin osa harrastajista keskittyy perhosiin.
Raportti on paraikaa lausuntokierroksella. Kuka tahansa voi antaa raportista lausunnon lausuntopalvelu.fi -palvelussa. Lausunnot ovat julkisia. Lausunto on annettava 30.11. mennessä.
Muuten, kukkakärpäsistä kannattaisi meidän tavallisten porkkananpurijoidenkin innostua, sillä noin kolmannes kukkakärpäslajeista syö toukkavaiheessa kirvoja ja kemppejä. Kirvat ja kempit ovat tuhohyönteisiä.
Pölyttäjien määrä laskussa
Pölyttäjien määrä on vähentynyt maailmanlaajuisesti, paikoin jopa dramaattisesti. Saksasta on raportoitu tutkimustuloksia, joiden mukaan Saksassa lentävien hyönteisten biomassan havaittiin vähentyneen 76 prosenttia vain 27 vuoden aikana.
Pölyttäjien määrää ovat vähentäneet ennen kaikkea sopivien elinympäristöjen katoaminen. Muita syitä ovat kemikaalit ja saasteet, mesikasvien väheneminen, taudit ja loiset, haitalliset vieraslajit sekä kilpailevat, tarhatut pölyttäjät.
Kilpaileviin, tarhattuihin pölyttäjiin luetaan kontukimalainen ja joissain tapauksissa myös tarhamehiläinen. Kontukimalainen on nopeasti runsastunut kimalaislaji, jota kasvatetaan Keski-Euroopassa tehdasmaisissa olosuhteissa ja jota käytetään pölyttämään kasvihuonevihanneksia. Tutkijat epäilevät, että osa kontukimalaisista on karannut luontoon ja syrjäyttänyt kotoperäiset lajit, näin on käynyt esimerkiksi Pohjois-Amerikassa. Kontukimalainen on runsastunut Suomessakin, ja mahdollista on, että se johtuu kasvihuonekarkulaisista.
Kotipuutarhurit pölyttäjien avuksi
Pölyttäjiä autetaan raportin mukaan parhaiten luomalla niille sopivia elinympäristöjä. Mitä ne sitten ovat? Niittyjä, luonnonlaitumia, puoliavoimia metsänreunoja, paahteisia rinteitä. Pallo on siis maanomistajilla. Kotipuutarhuritkin voivat kantaa kortensa kekoon.
Keinot ovat yksinkertaisia
- älä käytä kasvinsuojeluaineita, älä myöskään hyönteismyrkkyjä
- huolehdi siitä, että puutarhassa on läpi kasvukauden oikeanlaisia kukkia, suosi kotoperäisiä mesikasveja
- hävitä haitalliset vieraslajit, sillä ne vievät elintilaa luonnonvaraisilta mesikasveilta ja perhostoukkien ravintokasveilta, on myös todettu, että esimerkiksi komealupiiniin siitepöly sisältää alkaloideja, jotka haittaavaat kimalaisten lisääntymistä
- muista, että nurmikko ei tarjoa hyönteisille ravintoa eikä suojaa
- huolehdi, että puutarhassa on lahopuuta, monet hyönteiset tarvitsevat sitä pesäpaikaksi