Siniritariyökkönen oli Perhosten yön tähti
Perhosten yön tähti oli siniritariyökkönen Suomen suurin yökkönen, siniritariyökkönen eli harrastajien kesken fraxini oli Perhosten yön tähti. Fraxini-nimi tulee perhosen tieteellisestä nimestä, joka on Catocala fraxini. Ritariyökkönen on niin suuri, että kun se ensimmäinen kerran laskeutui pimeältä yötaivaalta valolle, sitä väkisinkin vähän hätkähti. Siniritariyökkösen siipien kärkiväli on melkein kymmenen senttiä. Pihaperhosen taimisto näytti perhosvalojen loisteessa…
Perhosten yön tähti oli siniritariyökkönen

Suomen suurin yökkönen, siniritariyökkönen eli harrastajien kesken fraxini oli Perhosten yön tähti. Fraxini-nimi tulee perhosen tieteellisestä nimestä, joka on Catocala fraxini. Ritariyökkönen on niin suuri, että kun se ensimmäinen kerran laskeutui pimeältä yötaivaalta valolle, sitä väkisinkin vähän hätkähti. Siniritariyökkösen siipien kärkiväli on melkein kymmenen senttiä.
Pihaperhosen taimisto näytti perhosvalojen loisteessa maagiselta. Valoja, jotka itseasiassa olivat valotelttoja, oli kaksi. Ne olivat illan asiantuntijan, Suomen Perhostutkijain Seuran hallituksen jäsenen Lassi Jalosen. Kummassakin teltassa oli valolähteenä suuritehoinen elohopealamppu ja lisävaloina solariumputket. Eräs yleisöstä kysyikin, että ruskettuuko sitä samalla kun tarkkailee yöperhosia.
Valojen lisäksi Jalonen ja kumppaninsa Nina Ruuttu ripustivat taimistolle syöttipyydyksiä. Ne olivat siivousliinan kaitaleita, joihin oli imeytetty punaviiniä, punaviinietikkaa, fariinisokeria, olutta ja omenamehua. Syöteillä kävi illan aikana ainakin siniritariyökkösiä.
Kiertokiitäjää ei näkynyt
Perhosten yö alkoi iltayhdeksältä eli juuri ennen pimeän laskeutumista. Varhaisen aloituksen syynä oli, että toivottiin ”konkarin” eli kiertokiitäjän ilmestymistä kukille. Konkariksi pienen linnun kokoista kiitäjää kutsutaan sen tieteellisen nimen Agrius convolvulin vuoksi. Kiertokiitäjä on vaeltaja, jonka varsinainen kotiseutu on Pohjois-Afrikassa. Kiertokiitäjää ei kuitenkaan näkynyt. Hetken aikaa ehdin murehtia, että syynä oli ”väärän” koristetupakan valinta. ”Konkari” käy nimittäin mielellään valkotupakan eli Nicotiana alatan kukilla, jota minulla ei ollut. Taimistolla kasvaa narsissitupakkaa eli Nicotiana sylvestris-lajiketta. Mutta sekin kuulemma kelpaa kiertokiitäjälle. Taimisto ei nyt vain osunut kiertäjän lentoreitille.

Maastokäsikirja tarpeen
Perhosten yössä oli noin kolmekymmentä perhosista kiinnostunutta osallistujaa, mahdollisesti enemmänkin. Osa viivähti hetken aikaa, osa viihtyi tuntikausia. Joukossa oli Jalosen lisäksi muitakin asiantuntijoita, kuten Hannu Kännö. Asiantuntijat oli helppo tunnistaa kielenkäytöstä. He käyttävät perhosista niiden tieteellisiä nimiä. Syynä on yksinkertaisesti se, että osa perhoslajeista on vasta hiljakkoin saanut suomenkielisen nimen.
Suomenkielisen nimet ovat tieteellisiin nimiin tottuneista outoja ja hankalia. Ja outoja ne maallikonkin mielestä, esimerkiksi ”kalvassekoyökkönen” tai pilkkuruuniyökkönen tai kilpiruuniyökkönen.
Noitanirkon ( Stauropus fagi) suomenkielisen nimen voi ymmärtää kun näkee noitanirkon toukan kuvan. Toukka on hyvin erikoisen näköinen, lähinnä tulee mieleen pienoiskokoinen lohikäärme.
Suomenkielisiä nimiä katsottiinkin useaan otteeseen Kimmo Silvosen ja kumppaneiden Suomen päivä-ja yöperhoset – maastokäsikirjaa. Kirjassa on runsas tuhat perhosta. Kirja muuten sivumennen sanottuna painaa 1300 grammaa, aikamoinen ”maastokäsikirja”.
Useita ritarityökkösiä

Siniritariyökkösen takasiivet ovat tummat. Siivissä on vaaleansininen raita. Kuva ei tee oikeutta perhosen väreille.
”Se on niin sanotusta saanut siipeensä”, Jalonen sanoi.
Valoilla kävi ainakin 33 eri suurperhoslajia ja koko joukko pikkuperhosia. Suomen perhoset on jaettu perinteisesti kahteen pääryhmään: suurperhosiin ja pikkuperhosiin. Jako ei perustu kokoon, vaan polveutumishistoriaan. Esimerkiksi toisena havaittu katajapikkumittari on varsin pieni perhonen.
1. isokoisa
2. katajapikkumittari
3. kulmayökkönen
4. siniritariyökkönen
5. noitanirkko
6. pilkkuruuniyökkönen
7. niitty-yökkönen
8. mustaeloyökkönen
9. silmämittari
10. tasanauhamittari
11. tuomenkehrääjäkoi
12. vyöeloyökkönen
13. valkopikkumittari
14. hakasvirnayökkönen
15. mäntykaarimittari
16. puroyökkönen
17. jänöiltayökkönen
18.koivulovimittari
19.kilpiruuniyökkönen
20. havuneulasmittari
21. kiiltopensasmittari
22. pilkkumaayökkönen
23. hietikkomaayökkönen
24. vyökiiltoyökkönen
25. orasyökkönen
26.kilpiruuniyökkönen
27. jaspisyökkönen
28.. koivuvyömittari
29. kalvassekoyökkönen
30. takiaisyökkönen
31. verkkoyökkönen
32. laikkumittari
33. gammayökkönen