maksaruohoja kasvaa kannossa

Onko pihassasi häiritsevä kanto? Haluatko eroon siitä? Sahaa kantoon koloja ja istuta niihin maksaruohoja. Maksaruohot pitävät kannon kosteana, jolloin se maatuu nopeasti.  

Tämän idean pöllin Heikki Karjalaiselta. Hän on eläkkeellä oleva opettaja, joka on koko ikänsä harrastanut puita. Kotipihassa Lohjan Karstulla hänellä on pieni arboretum eli puupuisto. 

Arboretumissa eri puulajeja on 45. On pihtoja, jalavia, pyökkejä, hevoskastanjoita,  tammia, douglaskuusia, useita koivulajeja, sumakki, vaahteroita, alppiruusuja, saarnia, harmaasulkaleppä, pähkinäpensaita ja niin edelleen.  Eksoottisin kasveista on japaninsiipipähkinä ( Pterocarya rhoifolia). Se on Japanista kotoisin oleva kesävihanta puu, joka kotiseudullaan voi kasvaa 25 metriä korkeaksi, mutta joka Suomessa jää noin 6–10 metriä korkeaksi.  

 Vanhin arboretumin puista on koreanpihta ( Abies koreana), noin 30 vuotta sitten istutettu puu. 

Kuusi, joka alkoi kasvaa 

Heikki ja Päivikki Karjalaisen puolen hehtaarin tontilla kasvaa luontaisesti kuusia, mäntyjä ja kotoisia lehtipuita. Osa kuusista on jouduttu kaatamaan, sillä ne varjostivat.  

Viime keväänä kaadetun valtavan suuren kuusen kannon vuosirenkaat paljastavat erikoisen kasvuvauhdin. Ensimmäiset viisikymmentä vuotta kuusi kasvoi kituliaasti, mutta noin kolmekymmentä vuotta sitten kuusen kasvu sai vauhtia. 

”Paksuin vuosirengas oli 3,7 senttiä”, Karjalainen kertoo. 

Kasvuspurtin syynä on todennäköisesti valon lisääntyminen. Kasvu alkoi nimittäin kiihtyä niihin aikoihin kun tontilta kaadettiin suuri määrä puita.

Kaatuva kuusi vaurioitti muun muassa alppiruusuja, vaikka se kaatuikin juuri siihen mihin piti. 

”Mutta minkäs teet, kun ei ole tilaa”, Karjalainen sanoo. 

Hän toteaakin leikillään, että puun saa kaataa vasta sitten, kun sen  kaataminen on mahdollisimman hankalaa. 

Suruaika saarnista 

Kaikki eksoottiset puut eivät kestä Suomen ilmastoa. Eräs menehtyneistä on saarni, johon tuli huonosti lehtiä jo vuosi sitten. Tänä keväänä saarni ei alkanut viheriöidä lainkaan. Lehdettömänä se on murheellinen näky. 

”Se kaadetaan, kun suruaika on ohi”, Karjalainen sanoo. 

Erityisen paljon Karjalaista surettaa kuitenkin suosikkihavun eli lännenhemlokin menehtyminen. 

Ilmaston lisäksi puita uhkaavat peurat ja rusakot. Niiden vuoksi Karjalainen suojaakin puita ensimmäisinä vuosina verkoilla, mutta sen jälkeen puiden on pärjättävä omillaan. 

Satoja kuolanpioneja 

Tutustuin Heikki Karjalaiseen kun hän toi Pihaperhosen taimistolle kuolanpionin taimia. Niitä Karjalainen on kasvattanut siemenestä vuosien varrella useita satoja, ja lahjoittanut eteenpäin. Kuolanpioni (Paeonia anomala) on nimensä mukaisesti kotoisin Kuolan niemimaalta. Se on alkukesästä kukkiva pioni, jonka yksinkertaisissa kukissa vierailee pölyttäjiä. 

Karjalainen on lisännyt kasveja, muun muassa alppiruusua  myös taivukkaista ja pistokkaista.

Maksaruohoihin palataksemme. Karjalainen istuttaa maksaruohoja kantoihin pistokkaista. Ennen istutusta hän ripottelee koloihin vähän kanankakkaa ja hiekkaa. Istutuksen yhteydessä pistokkaita on syytä kastella huolellisesti.

Ennen istutusta Karjalainen on käsitellyt kuusten kannot urealiuoksella, joka on puutarhaliikkeistä saatava typpipitoinen liuos. Ureakäsittely estää maannousemasienen kasvustoa. Maannousemasieni eli juurikääpä voi levitä kannosta lähistön eläviin puihin ja sairastuttaa ne. Erityisesti kuuset ovat sienelle herkkiä, samoin männyt.

puunkanto, johon on sahattu uria maksaruohoja varten
Kantoon on sahattu uria. Niihin ripotellaan kanankakkaa ja hiekkaa. Seokseen istutetaan maksaruohopistokkaita.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Vieritä ylös